Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa, julkista keskustelua ja eduskunnan työskentelyä.
Kansalaisparlamentti on kuin kansa pienoiskoossa. Kansalaisparlamentissa suuri joukko tavallisia kansalaisia kokoontuvat kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijalausuntoja ja keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksiä. Osallistujat perehtyvät joihinkin yhteiskunnallisiin tai poliittisiin kysymyksiin ja keskustelevat niistä pienryhmissä koulutettujen keskustelun ohjaajien avulla. Lisäksi osallistujat saavat mahdollisuuden kuulla asiantuntijapuheenvuoroja keskusteltavista aiheista ja esittää asiantuntijoille kysymyksiä.
Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan keskustelun aiheita käsitteleville valiokunnille.
Kansalaisparlamentin toiminta perustuu deliberatiivisen, eli puntaroivan demokratian periaatteisiin. Puntaroivassa demokratiassa keskeistä on päätöksentekoa edeltävä julkinen harkinta ja eri näkökulmien huolillinen puntarointi. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat uusia kansalaisosallistumisen muotoja, jotka tarjoavat punnittua tietoa ja kansalaisten harkittuja näkökulmia edustuksellisen päätöksenteon tueksi. Ne vastaavat kysymykseen, mitä kansalaiset ajattelisivat ristiriitoja herättävistä kysymyksistä perehdyttyään niihin huolellisesti ja kuultuaan eri mieltä olevien näkökulmia. Kaikille kansalaiskeskusteluille on tyypillistä osallistujien valinta satunnaisotannalla, perehtyminen aiheeseen taustatietopaketin ja asiantuntijoiden avulla ja puntaroiva keskustelu pienryhmissä. Kansalaisparlamentissa hyödynnetään Stanfordin yliopiston kehittämää puntaroivan mielipidetutkimuksen menetelmää.
Kansalaisparlamenttia, kuten myös muita vastaavia puntaroivia kansalaiskeskusteluja voidaan pitää edustuksellista demokratiaa täydentävinä menettelyinä, joiden tarkoitus on lisätä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Erilaisia kansalaiskeskusteluja on sovellettu viime vuosina laajasti eri hallinnon tasoilla monenlaisiin aiheisiin, esimerkiksi ympäristö-, kuntaliitos– ja moraalikysymyksiin. Irlannin perustuslakikansalaiskokous on noussut maailmankuuluksi esimerkiksi, ja OECD puhuu puntaroivan demokratian aallosta. Kansalaisparlamentin toteuttaminen yhteistyössä eduskunnan kanssa liittää Suomen niiden valtioiden joukkoon, joissa erilaisten kansalaispaneelien yhdistämistä parlamentin työskentelyyn on kokeiltu kansallisella tasolla.
